Työturvallisuus - hyvinvoinnin takaaja työpaikoilla

Työturvallisuus on todella merkittävä osa yrityksen toimintaa. Kuka nyt haluaisi työskennellä, jos on jatkuvasti riski kaatua ja taittaa niskansa, joutua riitapukarien tulilinjalle, tai kärsiä loppuikänsä ärsyttävästä korvan tinnityksestä? Riskejä on monenlaisia aina äkillisistä tapaturmista pitkän ajan kuluessa ilmeneviin ammattitauteihin, tai esimerkiksi henkisen jaksamisen heikentymiseen, eli kaikkien tuntemaan krooniseen stressiin.

Työturvallisuus- ja työsuojelulain mukaan on työnantajan vastuulla selvittää työpaikan riskit. Tätä tarkoitusta palvelee riskianalyysi, jossa selvitetään työpaikan kaikki riskitekijät ja niiden vakavuus. Riskeistä on poistettava niin moni kuin mahdollista, ja loppujen haittavaikutukset pyritään minimoimaan. Myös työntekijä on vastuussa siitä, että noudattaa esimiehensä antamia turvamääräyksiä ja käyttää suojavarusteita, sekä maalaisjärkeä.

Työturvallisuutta edistetään paljon jo usein pieniltä tuntuvilla muutoksilla, kuten oikeanlaisella vaatetuksella, asianmukaisilla työvälineillä, sekä huolellisella perehdytyksellä niiden käyttöön. Esimerkiksi keittiössä turvakengät ja suojaavat työvaatteet ehkäisevät useita tapaturmia, kuten liukastumisia, palovammoja yms. Vaikka pitkät ja paksut hihat voivat tuntua hankalilta, niistä on kiitollinen, kun kuumaa öljyä roiskuu käsivarsille. Myös siistit ja tarkoitukseen soveltuvat työtilat, sekä työvälineiden järkevä sijoittelu on oleellista; raskaita jauhosäkkejä ei kannata nostella kaikkein ylimmille hyllyille, eikä kulkureittejä tukkia kaikella epäolennaisella. Kun tavarat palautetaan saman tien käytön jälkeen takaisin paikoilleen ja öljytahrat siivotaan lattialta, keittiössä on tilaa temmeltää.

Jos tapaturma kuitenkin pääsee sattumaan, on tärkeää, että työpaikalta löytyy ensiapukaappi kaikkine sisältöineen. Laastarit, sideharsot, kylmäkääreet, kolmioliinat yms. riittävät usein jo sellaisenaan tai vähintään auttavat alkuun ennen kuin potilas pääsee perusteellisemmin paikattavaksi. Myös silmähuuhtelupullot ja erilaiset välineet palovammojen hoitoon olisi hyödyllistä hankkia työpaikalle. 

On tärkeää huomioida myös pitkäaikaisemmat haittatekijät, kuten melu, veto, kylmyys, kuumuus, tasojen korkeus yms. Näiden terveysvaikutuksia ei huomaa välttämättä heti, mutta ajansaatossa esimerkiksi veto voi aiheuttaa vakavia niskavaivoja. Asianmukaiset varusteet ovat tässäkin oleelliset; kuulosuojaimet, kylmävaatteet, hyvä ilmanvaihto jo sopiva työskentelylämpötila tilanteesta riippuen voivat ehkäistä elinikäisiä ammattitauteja. Ethän työskentelisi ulkona pakkasessakaan päivää ilman villasukkia ja toppatakkia?

Harvinaisempia, mutta monesti sitäkin tuhoisampia vaaratekijöitä ovat esimerkiksi tulipalot, pommiuhkatilanteet yms. Näitä varten pitää olla pelastussuunnitelma, asianmukaisesti merkityt poistumistiet, sekä ensisammutusvälineet, kuten vaahtosammutin ja sammutuspeite. Välineet pitäisi myös sijoittaa niin, että tulipalon sattuessa ei vaahtosammutinta tarvitse metsästää komeron kauimmaisesta nurkasta. Poistumisteiden pitää pysyä aina avoimina, sillä vakavan tulipalon sattuessa poistumiseen on aikaa vain muutamia minuutteja. Henkilökunnalle on järjestettävä paloharjoituksia ja koulutuksia, jotta tosipaikan tullen ei enää tarvitse kaivaa ohjevihkosta esiin. 

Työntekijän henkinen hyvinvointi on yhtä tärkeää huomioida kuin fyysinenkin. Työpaikalla kenenkään ei pidä joutua minkäänlaisen väkivallan kohteeksi ja työntekijöillä pitäisi olla hyvä keskusteluyhteys esimiehen kanssa. Hyvä työporukka ja ilmapiiri saavat rankemmankin työrupeaman tuntumaan vähän kevyemmältä. Työmäärän pitäisi olla sopiva ja työvuorosta pitäisi olla riittävästi aikaa palautua. Ei ole yrityksenkään kannalta hyvä, jos työntekijät pidemmän päälle sinnittelevät muutaman tunnin yöunilla ja melkein asuvat työpaikallaan. Työn laatu heikkenee ja virheitä ja jopa tapaturmia sattuu paljon helpommin. Uupuneen työntekijän työmotivaatiokaan ei varmasti ole huipussaan. Työtehtäviin pitäisi ohjeistaa huolellisesti, sillä epätietoisuus lisää stressiä ja myös tapaturmien vaaraa. 

Yhteenvetona voi todeta, että ennakoiminen on työpaikan tärkein turvallisuustekijä. Koulutus ja muut varotoimenpiteet, sekä tietenkin työntekijän oma huolellisuus ja valppaus ehkäisevät jo suuren osan onnettomuuksista ja vahinkoa on vaikea korjata, kun se on jo sattunut. Useilla tapaturmilla voi olla hyvinkin kauaskantoisia seurauksia, joten hyvän esimiehen pitäisi ottaa työntekijöidensä hyvinvointi vakavasti.

Anisa Hokkinen

Lähteet:

http://tabula.tamk.fi/pluginfile.php/559657/mod_resource/content/1/Ammattikeitti%C3%B6n%20turvallisuus.pdf

http://www.ttk.fi/tyoturvallisuuskeskus_ttk